Music x Media -viikolla keskusteltiin siitä, miten nuoret löytävät konserttien, festivaalien ja muiden kulttuuritapahtumien äärelle.
Kiinnitetäänkö nollareiden huomio vain neljän sekunnin videoklipeillä? Muun muassa tätä pähkäiltiin Tampereen Kulttuurikamarin Legit Livee -paneelissa, joka kokosi alan konkarit ja nuoret osaajat saman pöydän ääreen. Kysymys siitä, miten tulevat sukupolvet tavoitetaan, on kulttuurialan kannalta oleellinen.
– Kun puhumme nuorista, puhumme lähes miljoonasta 15–29-vuotiaasta Suomessa, muistutti paneelin juontaja, Tavara-aseman ja Tullikamarin markkinointi- ja myyntipäällikkö Kristiina Paananen.
Yksi nuoruutta 2020-luvulla määrittävistä asioista on epävarmuus, mutta kulttuuri voi toimia sille vastavoimana. Taide ja taidetoiminta auttavat tutkitustikin purkamaan negatiivisia tunteita, parantamaan itsetuntemusta sekä vähentämään masennusta ja ahdistusta. Myönteiset vaikutukset nousivat esiin myös panelistien puheenvuoroissa.
– Elävä kulttuuri tarkoittaa minulle elämyksiä, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia, kiteytti näyttelijä ja malli Isadora Brown-Reini.
Autenttisuus voittaa päälle liimatun mainonnan
Mikä sitten auttaa nuoria etsiytymään kulttuurin äärelle? Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että Instagramin ja TikTokin kaltaiset somealustat ovat avainasemassa. Sieltäkään nuoria ei silti tavoita keinolla millä hyvänsä – parasta on, jos joku tunnettu ja samastuttava henkilö vinkkaa tapahtumasta. Esimerkiksi artistin oma some on tehokkaampi väylä kuin keikkapaikan kanavat.
– Se on paljon kiinnostavampaa, kun mielipiteen takana on ihminen kuin vaikkapa jokin organisaatio, Brown-Reini muistutti.
Monesti nuoret myös mainitsevat, että he ovat saaneet vihiä kulttuuririennoista lähipiiriltään tai osallistuneet niihin kaverien mukana. Näille suosittelun alkulähteille olisi tärkeää päästä.
– Usein sitä miettii, miten onnistumme tavoittamaan ne kaverit ja tuttavat, joilta tapahtumista kuullaan, totesi TAKU ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Helsingin tapahtumasäätiön hallintopäällikkö Piia Lääveri.
Nostalgiabuumiin ei ole varaa upota liian syvälle
Yksi keino viestien levittämiseen mahdollisimman laajalle on se, että nuoret itse innostuvat postailemaan ja keskustelemaan tapahtumista. Myös maksetulla mainonnalla on paikkansa, mutta liika kaupallisuus ei toimi.
– Uskon, että tosi monelle nykypäivänä ja jatkossakin autenttisuus on avainasia myös somessa, totesi tradenomiopiskelija ja Flow Schoolin kasvatti Juuso Kallio.
Huomionarvoista on, että keikoilla kävijöiden keski-ikä kasvaa, nostalgiakonsertteja järjestetään tiuhaan ja monesti ikärajana on K18. Miten nuorille saadaan fiilis, että tapahtumat ovat myös heitä varten? Etenkin nousevien artistien ja pienempien klubikeikkojen tuominen nuorten tietoisuuteen olisi tärkeää.
– Sieltähän uudet isot nimet kumpuavat, muistutti Tavara-aseman ja Tullikamarin ohjelmapäällikkö Janne Laurila.
Kohtuulliset lippujen hinnat ovat nuorille tärkeitä
Panelisteja pyydettiin myös ennustamaan tulevaisuuden trendejä. Yksi niistä on yleisöjen monimuotoisuus. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yli neljännes Z-sukupolven edustajista identifioituu sateenkaariyhteisön jäseniksi. Suomen isoissa kaupungeissakin väestönrakenne monipuolistuu: yhä useampi ei puhu suomea tai ruotsia äidinkielenään.
– Miten tämä huomioidaan? Aika iso osa lipunostajia ja myös hienon kulttuurisen pääoman karttumista menetetään, jos tulevaisuudessa ei osata toimia, Lääveri totesi.
Esteeksi kulttuurin saavutettavuudelle voivat muodostua myös lippujen hinnat. Esimerkiksi Pirkanmaalla oli syksyllä 2024 yli 27 000 työtöntä, ja nuorten osuus heistä on kasvussa.
– Ihmisille pitää järjestää tapahtumia, joihin heidän lompakkonsa taipuu, Laurila totesi.
Luvassa saattaa olla muutoksia myös kulttuurin kuluttamisen tapoihin. Kallio huomautti, että tällä hetkellä monet nuoret elävät nopeatempoista arkea ja haluavat kokea mahdollisimman paljon. Some kuitenkin väsyttää monia, ja informaatiotulva on valtava.
– Ehkä tulevaisuudessa nuoret haluavat vähän hidastaa vauhtia ja löytää paikkoja, joissa on vähemmän ärsykkeitä, hän arvioi.
Kuva: Roosa-Maria Kauppila